Täällä on kaikki vähän rempallaan nyt. Muksut aloittivat viime viikolla päiväkodin ja tietenkin tyllerö sairastui heti ensimmäisen viikon päätteeksi. Ja juuri kun eilen illalla ajattelin, että huomenna lähdetään päiväkotiin ja minä pääsen kouluun, alkoi poikanen täristä ja sanoi, että palelee. Arvasin heti, että ei tarvitse kouluunmenosta haaveilla. Ja niinhän siinä kävi, että katkonaisen yön jälkeen poika heräsi kuumeisena ja taas soitettiin päiväkotiin, ettei tulla tänään. Ei tämä tietenkään yllätyksenä tullut, useinhan lapset sairastaa paljon päiväkodin aloitettuaan. Eniten ehkä harmittaa se, että olen muutenkin missannut niin paljon koulutunteja viime aikoina muuton, auton temppuilun ja päiväkotiopettelun takia. Vaikka aikuiskoulutuksessa ei olekaan niin tarkkaa tuon läsnäolon kanssa, pääasia että hommat hoituu, mutta inhoan sitä tunnetta mikä tulee, kun jää jälkeen ja joutuu kyselemään tehtävien ja monisteiden perään. Kaiken lisäksi opin itse parhaiten niin että vähänkin vaivaudun kuuntelemaan tunnilla, itse lukemalla menee huonommin perille.
Koitan nyt ottaa tästä kotonaolosta kaiken irti, vaikka välillä tuntuukin että seinät kaatuu päälle, kun ei voi oikein edes pihalle lähteä ja muksut känisee, tappelee ja syö huonosti. Yritän kuitenkin saada kouluhommia tehtyä, vaikka keskittymisen kanssa on vähän niin ja näin. Kotiakin pitäisi vähän laitella, osa tavaroista on vielä laatikoissa jotka pitäisi käydä läpi. Tavarat on vaan sellasia jotka on olleet laatikossa puolitoista vuotta, joten mielestäni ainakin osasta voisi luopua kokonaan jos niitä ei ole tuona aikanakaan tarvinnut. Lisäksi sormet syyhyää päästä käsiksi puikkoihin ja lankaan. Tajusin juuri etten ole tämän vuoden puolella tainnut neuloa yhtään, mikä on kyllä aika huolestuttavaa. Jotenkin vain tuntuu, ettei voi neuloa, kun on niin paljon muutakin tekemistä, mutta kohta, ihan kohta on pakko repiä aikaa itsellekin ja omille touhuille, muuten sekoaa pää. Ehkä tämä tästä taas kun lapset paranee ja arki alkaa taas rullaamaan. Kunpa vain ei itse sairastuisi.
Tässä muutamia kurkistuksia uuteen kotiin, otan parempia kuvia sitten, kun sisustus on hieman valmiimpi. Vielä puuttuu nojatuoli, sohvan oikean värinen eli tummanharmaa päällinen(laittoivat Ikealta vahingossa väärän värin), kukkia, lattiavalaisin ja no, listaahan voisi jatkaa loputtomiin, mutta työsopimuksensa irtisanonut kakkosauto pakotti autonostoon, mikä lohkaisi aika palan budjetista, joten joitakin hankintoja saa nyt odotella, muun muassa tiskikonetta..:/. Noh, mutta sisustaminenhan nyt on muutenkin sellainen ikuisuusprojekti, ettei se haittaa vaikka kaikkea ei heti saa. Ja ehkä jaksan vielä tovin tiskata käsin, vaikkei se kuulukaan lempipuuhiin, varsinkaan kun ei nämä ruotsalaiset osaa laittaa näihin keittiöihin kuivauskaappeja, ärmurrr...