kuva täältä
Koukutuin viime vuonna pahasti Avan Iholla-sarjaan. Jotenkin se sai miettimään omaakin elämää ulkopuolisen silmin. Kuvittelin miltä minun elämä näyttäisi tuossa ohjelmassa ja se sai jollain tavalla jopa ryhdistäytymään ja tekemään elämälleen jotain, mistä on vain haaveillut, mutta ei ole saanut aikaiseksi.
Siksipä olen todella odottanut näitä uusia naisia ja uutta kautta joka alkoi eilen. Erityisellä mielenkiinnolla odotan nyt vanhoillislestadiolaisesta perheestä lähtöisin olevan Sannin esittelyä, joka on vuorossa tänään. Tämä siksi, että meillä on samankaltainen tausta ja vaikka itse olen tuosta yhteisöstä lähtenyt jo monta monta vuotta sitten, työstän noita asioita mielessäni edelleen enkä voi kuin ihmetellä Sannin rohkeutta puhua asiasta julkisesti. Itselle kun tuntuu vieläkin hankalalta puhua asiasta edes ystäville tai ehkä erityisesti juuri heille. Toivon, että tämä lisää myös muiden tietoisuutta siitä, että jostain noin tiiviistä yhteisöstä irtautuminen ei todellakaan ole vain "kiitos ja hyvästi" vaan se on pitkä prosessi, jonka kanssa täytyy elää ehkä jopa loppuelämänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti