Huomenna se on täällä, maaliskuu ja kevät. Jotenkin on niin kovin onnellinen olo siitä että talvi on taas selätetty ja kesää kohti matkataan. Vaikka maassa on vielä lunta ja lämpötila laskee ainakin öisin vielä pakkasen puolelle, tiedän, että pian nuo miinusasteet on muisto vain ja lumikin hupenee koko ajan. Ihaninta on tieto siitä ettei enää yhtenäkään aamuna tarvitse lähteä eikä palata kotiin pimeän aikaan, vaikka aikaisimmillaan lähdemme jo puoli seitsemän aikoihin ja nyt alkaa siihen aikaan olla jo valoisaa. Toisaalta tuntuu kyllä myös, että lisääntyvä valo väsyttää. Eilenkin nukahdin kahdeksaan jälkeen murun kainaloon enkä jaksanut sitten edes vaatteita riisua vaan nukuin koko yön kuuteen asti lököhousut jalassa ja pitkähihainen päällä. Tiedän kuitenkin myös tuosta väsymyksestä, että se on ohimenevää ja helpottaa pian kun tähän valoisuuteen taas tottuu.
Minun viimeiseen talvipäivään kuuluu opiskelua kotona. Huomisaamuista seminaaria varten olisi luettava ja YMMÄRRETTÄVÄ melkein sata sivua tekstiä Ruotsin koululaitoksen historiasta ja asemasta yhteiskunnassa. Kovasti tekisi kyllä mieli lähteä lenkille lukemisen sijaan, koska aurinko paistaa taas pilvettömältä taivaalta, mutta ehkä vetäydyn kirjoineni parvekkeelle kunhan aurinko sinne siirtyy ja keskityn kuntoiluun sitten viikonloppuna. Tarkoitus olisi nimittäin vihdoin viimein aloittaa kuntosaliharrastus tutustumalla uuteen avattavaan kuntosaliin. Uudet salivaatteet odottelee jo tuolla ja kengätkin on odottaneet käyttöönottoaan jo yli vuoden!!! Koitan kirjoitella tännekin kuulumisia siitä miten tuo saliharrastus lähtee sujumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti